Ykspäivä sipsuttelin taas Villa Harmonieen mun uutta GG-mukia hakemaan, jonka olin jo etukäteen tilannut. Ja koska kukaan ei mene Helsingin toiseen päähän pelkän mukin takia, minun piti ostaa vähän muutakin.
H&M Homesta saa alle kolmen euron koukkuja.
Ne ei todellakaan näytä edes niin halvalta, koska materiaali on posliinia tai ainakin jotain laadukasta savea joka kiiltää.
Pääsin siis taas takomaan mun sermiin lisää reikiä!
Seitkytsentillä ostin tollaisen kaljankantokorin.
Mut ku se sai valmis, niin päätin, että kyllä me kuljetetaan niitä kaljoja alakerran saunaosastolle edelleen muovipussissa, koska tämä on just sopiva mun keittiöön.
Ja eikös siitä muutenkin tullu liian hintahtava kaljakoriksi?
Teippasin tuon joskus voittamani taulun hieman mielenkiintoisemmaksi.
Alle minuutin homma ja niin iso muutos! Hämmästyttävää!
Meille saapui uusi keitin-paahdin-perhe.
Edellinen Rowenta silver art- merkkinen oli hieno ja kallis, mutta vedenkeittimen pohjassa oli kait reikä jo heti alussa, ja se kasvoi koko ajan.
Viime aikona lainehtiva keittiöntaso sai minut googlettamaan, että mitä se vesi tekekään kun se saa sähköä..
Paahdinkin meni sopivasti rikki juuri viikko ennen kun nämä postista hain.
Nämä söpöset ovat sata kertaa epäkäytännöllisimpiä.
Leiväpaahtimesta joutuu pienempiä leipiä urkkimaan sormella (viisammat haarukalla).
Ja vedenkeittimen nappi on niin hentoa ja heiluvaa muovia että ihan varmasti joku aamu unepöpperössä mä painan sen poikki.
Mutta on ne ainakin iloa silmälle!
Mitä yhdestä palanneesta peukalosta, ku on niin söpö paahdin! <3
